Vuosi 2023 on Heinolan kirkonkylässä juhlavuosi. 20 vuotta sitten hankittu oma kylätalo on nyt velaton ja tulossa on juhlallisuuksia moneen makuun. Kyläpirtiksi nimettyyn taloon suunnitellaan myös isoa remonttia.
Aikanaan kirkonkyläläiset hankkivat talon omistukseensa torjuakseen maalaiskunnan entisen keskuspaikan kuihtumista kaupungin ja maalaiskunnan yhteen liittämisen jälkeen.
Jälkikäteen ajatellen Kylätalo Oy:n perustamisessa palikat loksahtivat kohdalleen melko vaivattomasti. Kylän keskellä sijaitsi kaunis, 1900-luvun alussa rakennettu hirsitalo ilman käyttöä. Kylästä löytyi rakennusteknistä asiantuntemusta, bisnessilmää sekä yhteistoimintaan ja riskinottoon tottunutta väkeä.
Kyläyhdistyksen puheenjohtajana 20 vuotta sitten toiminut Tuomo Orasmaa muistelee, kuinka tärkeitä olivat usko onnistumiseen ja sitoutuminen talkootöihin. Hän nimeää keskeiseksi promoottoriksi talohankkeeseen nyt jo edesmenneen Kalevi Porvarin, joka pyöritti rakennusfirmaa ja oli ammattinsa kautta tietoinen kylän keskustassa sijaitsevan, entisen pankkirakennuksen kunnosta. Kalevilla oli myös palo pitää huolta siitä, etteivät kaikki palvelut karkaa kylästä.
Tuomo Orasmaan ja Kalevi Porvarin kanssa Kylätalo Oy:n perustamissopimuksen allekirjoitti kolmas kyläaktiivi, rakennusalan opettaja ja EU:n hankemaailman tunteva Hannu Rinne. Miehet perustivat osakeyhtiön pyörittämään kylätalon laina- ja muita raha-asioita. Kyläyhdistys puolestaan vuokrasi talon osakeyhtiöltä varsinaista kylätoimintaa varten.
Kyläläiset pääsivät talon omistajiksi
- Kirkonkyläläiset kävivät hakemassa oppia kylätalon rahoittamiseen vierumäkeläisiltä, muistaa Tuomo Orasmaa.
Vierumäellä oli hankittu rahaa kevyen liikenteen väylän valaisemiseen myymällä kyläläisille messinkilaattoja valotolppien kylkeen.
Samaa ideaa sovellettiin kirkonkylässä tarjoamalla 100 euron osakkeita ulosmyyntihintaan ”Olen rahoittanut pätkän kylätalon hirttä” -ajatuksella. Osakkeita oli jaossa noin 300, joista iso osa tuli lopulta kyläyhdistyksen omistukseen.
Rahoittamisen kanssa samaan aikaan kirkonkyläläiset hakivat EU-rahaa talon toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Hannu Rinteen laatiman kehittämishankkeen avulla kyläyhdistys pääsi luomaan kylätoiminnalle sisältöä, joka osin on kannatellut kylätoimintaa tähän päivään saakka. Oppia haettiin myös Irlannin, Itävallan ja Viron kylistä.
- Erityisesti Virossa osattiin hakea ja käyttää EU-rahaa. Itävallassa puolestaan kunnat tukivat kylätoimintaa taloudellisesti, mikä niukensi talkoointoa, muistelee Hannu Rinne.
Kyläpirtille perustettiin alun perin yksityisyrittäjyyden varassa pyörinyt kahvila, joka toimii edelleen, mutta työllistämisrahoituksella. Talossa järjestettiin alusta lähtien jos jonkinlaisia harrastusiltoja, kokoontumisia, kursseja ja musiikkitapahtumia niin kuin järjestetään nykyäänkin.
Pirtillä myydään niin ikään edelleen paikallisten käsityöläisten töitä ja pidetään kirpputoria. Pirtistä on tullut vuosien myötä suosittu kunnallisten ja valtakunnallisten vaalien ennakkoäänestyspaikka.
Remontilla uutta potkua kylätoimintaan
Uusien yleisötapahtumien, harrastamisen ja kahvilatoiminnan onnistumiseksi kylätalo remontoidaan lähitulevaisuudessa. Rakennuslupa isoon remonttiin on vetämässä kaupungilta.
EU-rahoituksen turvin, omalla varainhankinnalla ja talkootyöllä on tarkoitus uusia talon vesi-, viemäröinti- ja wc-tilat sekä uudistaa olemassa olevia kahvila- ja myyntitiloja. Kesäterassin rakentamisella on tarkoitus saada taloon entistä monipuolisempia mahdollisuuksia kyläläisten kokoontua ja pitää erilaisia tilaisuuksia.
Tekemisen henki on edelleen sama kuin 20 vuotta sitten. Kylätalossa pidetään yllä yhteisöllisyyttä ja toimitaan yhteisen edun nimissä tulevina vuosikymmeninäkin.